Ystäväni mittanauha.

Menin sitten ja mittasin itseäni. Aika hauska sessio vaikka itse sanonkin. Ensinnäkin en omista minkäänlaista vyötäröä, joten mittasin sen tuosta navan kohdalta. Ja toiseksi en edes tiedä mistä noita mittoja olisi kuulunut ottaa, joten mittasin noista kaikista sen leveimmän kohdan.

Tässä sitä nyt olisi sitten:

navan kohta 123 cm

reisi 74 cm

lantio 119 cm

rinnan ympärys 120 cm

rinnan alus 105 cm

pohje 44 cm

hauis 36 cm

Jos olisi aivan pakko sanoa, joku mihin olen eniten tyytyväisin niin se olisi kyllä tuo hauis. Mulla on oikeestikin ihan siedettävä haba, jos noita alleja ei lasketa. :D (Hauis hankittu runkkaamalla.)

Pumppaa jumppaa!

Kyllä! Tein tänään lihaskuntoa. Hyvä minä! 50 minuuttia tuohon meni alkulämmittelyjen ja venyttelyiden kanssa. Tämmöstä siis tein:

3x15 suorat vatsat

3x15 vinot vatsat

3x15 alavatsat

3x15 suorat selät

3x15 vinot selät

3x15 punnerrukset

3x15 takanojat

3x15 kyykyt

3x15 etureidet

3x15 pohkeet

Syömiset on mennyt aika mallilleen. Muutama päivä tosin jäi melko vähiin noi kasvikset, mutta nyt on taas maistunu. On ne oikeesti aika hyviäkin. Viikonloppuna jos sais tehtyä täytettyjä paprikoita niin nams. Ennen vanhaa ois menny pellillinen vissiin kerrallaan, mut jos nyt sais niihinkin jotain tolkkua. Ilman lihaa meinasin kokeilla, katotaan miltä maistuu. Jos maistuu. :D Uudet perunat kermaviilikastikkeen ja salaatin kans on muuten pirun hyviä. Pakko kait lopettaa tää ruuasta puhuminen tai tulee mielitekoja. Oon kyllä siinä mielessä aika pönttö, etten kauheesti voi puhua ruuasta tai tulee niitä mielitekoja. Vika sekin sinänsä ja kai siitä pääsee yli vaan oikeesti puhumalla siitä ruuasta ja pidättäytyä. Joo moi oon Nirppis ja oon ruokaholisti. :D Tai siis ei kauheesti naurata.

Oon muuten huomannut näitten viikkojen aikana, että kiinnitän kaikkiin lylleröihin huomiota kadulla ja vertaan itteeni niihin. Aatelen et joo paljonhan toi painaa ja et varmaan sen ja sen verran ja et kannattais senkin laihduttaa. Oonkohan vähän tyhmä? Joo tiedän kyllä! Näin muuten yhet ihanat bikinit kaupassa ja alko naurattaan, kun mietin miltä näyttäisin ne päällä. Olisin tietysti voinut itkeäkin, mutta ajattelin säästää itseni pahalta mieleltä. Että morjes vaan!

Muumiäitikään ei tavoittele täydellisyyttä.

Niin miksi minä sitten?

Painoindeksin mukaan mun normaalipaino olisi siinä 52-68 kilon välissä. Kuulostaa aika hurjalta. Tuohon 68 kiloon pääseminen tarvisi 34 kilon pudottamisen. Ja silti sekin tuntuu siltä, ettei se riitä. Hullua. Päätin olla miettimättä noita painoja, vaan ehkä sittenkin lähestyn tätä asiaa vaatekoon kautta. Nyt vaatekokoni on siis 46-48 eli ihan hemmetisti. En tiedä kuinka paljon mun pitäis painaa, mutta haluan mahtua kokoon 38! Siihen on matkaa ja paljon, mutta en mä lannistu. Ainakaan ihan näin pian.

Tosin tuo provinssi ei ihan hirveemmin mua potkinut eteen päin. Oon tyytyväinen etten päätynyt viinan juontiin enää sunnuntaina, mutta silti perjantain ja lauantain aikana meni kyllä ihan riittävästi alkoholia. Kahden päivän juopottelu ei ihan hyviä lukuja antanut laihtumisen suhteen. En siis suosittele. Nyt onneksi ei ole tiedossa yhtään juhlia ainakaan kuukauteen. Jeeee. Saan keskittyä nääntymiseen. Joo, ei sitä ihan heti tapahdu. :D

Syömisten suhteen kaikki on mennyt edelleen hyvin. Salaatti on namia ja ehkä omenakin pikkusen. Pyöräiltyä tulee työn takia semmosta 7-10 kilometriä päivässä, joka on mulle aika pirun hyvin. Muuten en voi kehuskella edelleenkään ton liikkumisen kanssa. Yksi syy on tuo vesisade, joka ei tietenkään estä mua tekemästä esim. lihaskuntoa kotona, muttakun muttakun ja muita selityksiä. Meen nyt ruoskiin itseäni. \o/

Laiska päivittäjä - reipas laihduttaja.

Maanantaina alkoi kesätyöt, niin on jäänyt tämän kirjoittaminen heti alkuunsa. Mutta en suinkaan ole heti lopettanut laihduttamista. Painokin on tippunut ensimmäisen viikon aikana mielestäni ihan kohtalaisen hyvin, mutta oon aina ollut sen verran suuruuden hullu, niin isompia lukujahan sitä aina toivois. Eihän ne kilotkaan kerry yhdessä viikossa, niin tuskin ne siinä ajassa poiskaan lähtee. Enemmän pitkäjännitteisyyttä vaan tarvitaan.

Syöminen on ollut pitkästä aikaa kivaa. Oon syönyt tavallista kotiruokaa ja salaatteja ja oon pienentänyt annoksia ainakin puolella eikä todellakaan ole tarvinnut nälässä olla. Niin ja oon hei syönyt joka päivä hedelmiä! Oho! Ja juonut vettä ja kaikkee mitä vaan voi terveyslehdistä lukea. Oon siis aika mallikelpoinen kansalainen. Ihmetyttää todellakin miksen ole pitänyt itsestäni aikaisemmin parempaa huolta, ettei nyt tarvitsisi suuremmin kamppailla näitten läskieni kanssa. Ihminen voi oikeesti olla melkosen tyhmä eläin!

Liikunnan kanssa on ollut eniten hommaa, niinkun aikasemmin jo epäilinkin. Onneksi alkoi tuo kesätyö, niin oon saanu polkee päivittäin pyörällä. En edes muista koska viimeksi oon pyörällä polkenut, mutta osasinpa vaan ja on se aika hemmetin kätevä kulkuväline. Muuten en oo lenkille lähtenyt, mutta otan sen vaikka ensi viikon tavoitteeksi. Tai ei mitään vaikka, vaan otan!! Ainiin, en ole edes niitä tavoitteita kirjannut tänne. Ensi päivityksessä sen teen! Kauheasti uhoa. :D Niin pitääkin, että saan jotain aikaiseksi.

Nyt on viikonloppuna provinssirock, että voi hieman tuota alkoholia kulua. En oo onneks mikään krapulasyöppö, ettei sen puolesta tarvitse pelätä, mutta eihän se viina kuulemma hyvää tee ihmiselle. :D Katsotaan sitten viikonlopun jälkeen, miten meni. Juhannus menee töissä, ettei silloin tuu ainakaan juhlittua. Ja ihan hyvä, ettei tule kahta viinaisaa viikonloppua näin heti alkuun.

Vanhasta eroon ja uusia tilalle. Tapoja nimittäin.

Meinasin aluksi kirjoittaa miten musta tuli näin iso, mutta keskityn mieluummin siihen, miten musta tulee pienempi.

Uusia ruokatottumuksia opettelen siis painonvartijoiden piste menetelmällä. Olen joitakin vuosia sitten laihduttanut sillä samalla menetelmällä kymmenisen kiloa (jotka toki ovat tulleet jo takaisin moneen otteeseen) ja todennut sen toimivimmaksi mulle.

Mielestäni olen syönyt aina suhteellisen monipuolisesti, mutta ongelmani lienee annoskoossa. Ei auta, jos salaattia on puolet lautasesta, jos lautanen on pellin kokonen ja sitä ruokaa on sen verran, että se peittää salaatinkin. Eli pienempiä annoksia useemmin. No okei, ehkä mä joskus oon syöny muutaman munkin ja sipsipussinkin. ;) Niistä meinaan nyt kieltäytyä aluksi ainakin kokonaan. Eikä herkuille oikeesti ole tilaakaan tuon piste menetelmän ansiosta, kun niistä menee sitten kerralla kaikki pisteet. Vaikka kasviksia tykkäänkin syödä niin hedelmät on mun vihollisia. Eli niiden kanssa tarvii leikkiä enemmän, että opin niitä syömään. Söin kyllä eilen banaanin. JEE.

Liikunta on vähän ongelmallinen. Oon aikasemmin käyny lenkillä suunnilleen neljä-viisi kertaa kuukaudessa tai ehkä kahdessa kuukaudessa. Sen lisäksi oon nostellu puntteja neljä-viisi kertaa kuukaudessa tai ehkä kahdessa kuukaudessa ja saman verran tehny kotona jumppaliikkeitä. Hei yritystä on ollu! Joo. Entisenä aktiiviurheilijana tiedän mitä pitäisi tehdä, kuinka usein ja miten paljon, mutta niitä tekosyitä on keksitty enemmän, kun niitä syitä liikkumiseen. Huojentavaa kirjottaa näin, kun tietää, että siihenkin tulee muutos. Tykkään urheilusta ja oonkin pienen ikäni harrastanut urheilua, mutta näiden kilojen myötä on mielikin laiskistunut eikä ole vaan jaksanu nostaa sitä persettä penkistä tarpeeksi usein.

Yhteenvetona voisi sanoa, että painonvartijoiden ja liikunnan avulla musta tulee timmimimmi vielä. :)

En ole vielä kehitellyt itselleni sen kummempia tavoitteita saatika välitavoitteita, mutta kirjaan ne kyllä heti ylös.

Ensimmäinen päivä.

Moi, mä oon Nirppis ja mä oon läski. Se ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, kun painoa on 102 kiloa ja pituutta 165 senttiä. Mut hei, mulle se tuli yllätyksenä! Mä olen aina kuvitellut itseni hieman pyöreäksi, pullukaksi, muodokkaaksi ja ehkä reheväksi, mutta ei, en ole ajatellut olevani lihava, sairaalloisen ylipainoinen läski. Kukaan ei ole sitä mulle kertonut ja jopa terveydenhoitaja sanoi, etten näytä yhtään niin lihavalta mitä puntari sanoo. No hei haloo! Kyllä, omistan peilin ja olen siihen useasti katsonutkin, mutta kai sitä ihminen tulee sokeaksi kiloilleen ajan myötä. Eihän kukaan halua olla läksi? En ainakaan minä! Nyt tähän kaikkeen tulee muutos, sillä aloin tänään laihdutuskuurin tai oikeaoppisesti sanottuna elämäntapamuutoksen ja tästä kaikesta aion siis kirjoittaa.

Aloitin tämän blogin lähinnä itseäni varten, mutta aina pieni nälviminen potkii mua eteen päin. Kirjoitan täällä siis ajatuksiani, syömisiäni, liikkumisiani ja kaikkea mikä nyt voi vähääkään tähän juttuun liittyä, mutta ei todellakaan kannata odottaa mitään syväluotavaa analyysiä ihmisyydestä.